{"id":353,"date":"2017-03-13T14:34:32","date_gmt":"2017-03-13T12:34:32","guid":{"rendered":"http:\/\/waterchain.samk.fi\/?page_id=353\/"},"modified":"2018-09-04T14:08:13","modified_gmt":"2018-09-04T11:08:13","slug":"lupaukseni-itamerelle","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/waterchain.samk.fi\/fi\/","title":{"rendered":"Waterchain-hanke"},"content":{"rendered":"
TAVOITTEET<\/h5>\n

It\u00e4meren ravinteiden ja vaaralliseksi luokiteltujen kemikaalien v\u00e4hent\u00e4minen on suuri haaste koko Euroopalle. Lokakuussa 2015 alkaneessa kansainv\u00e4lisess\u00e4 WATERCHAIN-projektissa pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4iden aineiden p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 It\u00e4mereen eri puolilla It\u00e4merta sijaitsevissa ja siihen laskevissa vesist\u00f6iss\u00e4. Kohteena ovat erilaiset p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteet kuten maatalous-, mets\u00e4talous, j\u00e4tevedenpuhdistamot ja teollisuus.<\/p>\n

 <\/p>\n

TOIMINTA<\/h5>\n

Projektin keski\u00f6ss\u00e4 ovat ns. pilottivesist\u00f6alueet (Suomessa Eurajoki ja Aurajoki), joista tunnistetaan merkitt\u00e4vimm\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteet, ja pilotoidaan kustannustehokkaita teknologioita ravinteiden ja haitallisten aineiden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi. My\u00f6s keinoja vesist\u00f6p\u00e4\u00e4st\u00f6jen est\u00e4miseen selvitet\u00e4\u00e4n. Eri maiden nykytilannetta ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 vertaillaan ja opitaan toisilta parhaita k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4. Projektin aikana kultakin pilottialueelta tunnistetaan yksi tai kaksi p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hdett\u00e4, joiden aiheuttaman kuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseksi aloitetaan toimenpiteet.<\/p>\n

Projektin p\u00e4\u00e4tavoitteena on saada kukin toimija, oli h\u00e4n miss\u00e4 roolissa tahansa, hahmottamaan oman toimintansa vaikutus It\u00e4mereen ja pohtimaan, mit\u00e4 voi tehd\u00e4 omalta osaltaan meren tilan parantamiseksi. Pilottialueilla aktivoidaan ihmisi\u00e4 lapsista vanhuksiin erilaisissa tapahtumissa ja sosiaalisen median keinoin.<\/p>\n

 <\/p>\n

TULOKSET<\/h5>\n

Olemassa oleva tieto ja pilottivesist\u00f6jen hyv\u00e4ksi havaitut toimintatavat koottiin sivustolle http:\/\/waterchain.eu\/<\/a>. Sivustolla on tietoa mm. It\u00e4meren haasteista, arkip\u00e4iv\u00e4n valintojen vaikutuksesta It\u00e4meren tilaan sek\u00e4 ammattilaisille parhaita k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 ravinteiden ja haitallisten aineiden kuorman v\u00e4hent\u00e4miseksi. Materiaali on suomen ja englannin lis\u00e4ksi my\u00f6s ruotsiksi, viroksi ja latviaksi. Lis\u00e4ksi sivustolta l\u00f6ytyy oppilaitosk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n soveltuva Online training -osio englanniksi.<\/p>\n

Projektin tulokset ovat hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 muillakin It\u00e4meren alueilla. Vuoteen 2023 menness\u00e4 ravinteiden ja haitallisten aineiden p\u00e4\u00e4st\u00f6t It\u00e4mereen v\u00e4henev\u00e4t pilottialueilla. Projektin tuloksena yhteinen meremme on tulevaisuudessa puhtaampi verrattuna nykytilaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

Waterchain-hankkeen pilottialueet Suomessa<\/h5>\n
Eurajoen pilottialue yhdist\u00e4\u00e4 laajan toimijajoukon<\/h6>\n

Eurajoen vesist\u00f6alueen joissa (Eurajoki, K\u00f6yli\u00f6njoki, Yl\u00e4neenjoki ja Pyh\u00e4joki) sek\u00e4 j\u00e4rviss\u00e4 (mm. Pyh\u00e4j\u00e4rvi, K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rvi ja Turaj\u00e4rvi) on tehty kuormituksen v\u00e4hent\u00e4misty\u00f6t\u00e4 jo 1960-luvulta alkaen kuntien, teollisuuden, vesiensuojeluyhdistysten ja muiden toimijoiden yhteisty\u00f6n\u00e4. Viranomaisten vesienhoitosuunnitelmissa todetaan, ett\u00e4 koko vesist\u00f6alueella on tarpeen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 erityisesti ravinnekuormitusta, joka on per\u00e4isin yhdyskuntaj\u00e4tevesist\u00e4, maa- ja mets\u00e4taloudesta, turvetuotannosta ja haja-asutuksen j\u00e4tevesist\u00e4. T\u00e4n\u00e4kin vuonna esiintyneet talvitulvat kertovat, ett\u00e4 ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 haastetta kuormituksen pienent\u00e4misess\u00e4 riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

WATERCHAIN-projektissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n aiemmin tehdyn ty\u00f6n tuloksia koko vesist\u00f6alueen hyv\u00e4ksi. Ty\u00f6 on aloitettu kartoittamalla koko vesist\u00f6alueella tiedossa olevat kuormittajat ja ne osavaluma-alueet, joilta kuormitusta syntyy eniten. N\u00e4ilt\u00e4 nk. hotspot-alueilta valitaan paikkoja, joihin voidaan t\u00e4m\u00e4n ja muiden hankkeiden puitteissa kehitell\u00e4 ja rakentaa ravinnekuormitusta v\u00e4hent\u00e4vi\u00e4 toimenpiteit\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 asukkaiden kanssa. Hanke tukee hyvin jo tehty\u00e4 ja tulevaa Eurajoen vesist\u00f6alueen vesiensuojeluty\u00f6t\u00e4 ja vahvistaa toimijoiden v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta, joka on tarpeen vaikeiden haasteiden kohtaamisessa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Aurajoella pilotoidaan fosforinpid\u00e4tyst\u00e4<\/h6>\n

Aurajoen valuma-alueelta muodostuvalla ravinnekuormituksella on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus Saaristomeren rehev\u00f6itymiskehitykselle. Ravinnekuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseksi tullaan Aurajoen valuma-alueella demonstroimaan fosforipid\u00e4tyst\u00e4 pienikokoisilla, mutta korkean ravinnepitoisuuden omaavilla kuormitusl\u00e4hteill\u00e4. N\u00e4ill\u00e4 kuormituksen hotspot-kohteilla tutkitaan, kehitet\u00e4\u00e4n ja esitell\u00e4\u00e4n kemialliseen fosforin pid\u00e4tykseen perustuvaa vesiensuojelumenetelm\u00e4\u00e4. Hankkeen aikana tullaan pilottivaluma-alueen toimijoille jakamaan tietoa erilaisista haitallisten aineiden ja ravinteiden kuormituksen v\u00e4hent\u00e4mismenetelmist\u00e4 sek\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n erilaisia ratkaisuja toiminnassa.<\/p>\n

 <\/p>\n

WATERCHAIN | SUOMI<\/h6>\n

Projektia koordinoi Satakunnan ammattikorkeakoulun Vesi-Instituutti WANDER.
\nManner-Suomessa hanketta toteuttavat my\u00f6s Turun ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhm\u00e4 ja Pyh\u00e4j\u00e4rvi-Instituutti.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a><\/h6>\n
Rahoittaja<\/h6>\n

Interreg Central Baltic, EU<\/p>\n

Budjetti yhteens\u00e4 2.574.250 euroa,
\njosta 2.029.057 euroa Euroopan aluekehistysrahastosta (ERDF)<\/p>\n

 <\/p>\n

Kesto<\/h6>\n

10\/2015\u20139\/2018<\/p>\n

 <\/p>\n

Hanketta koordinoi<\/span><\/h6>\n

 <\/p>\n

Vesi-instituutti WANDER<\/p>\n

Satakunnan ammattikorkeakoulu<\/span><\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Yhteisty\u00f6kumppanit<\/h6>\n

Suomi
\n<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti<\/a><\/span><\/p>\n

Turun ammattikorkeakoulu<\/span><\/a><\/p>\n


\nRuotsi
\nKTH Royal Institute of Technology<\/a><\/span><\/p>\n


\nViro
\nTallinn University of Technology<\/a><\/span><\/p>\n

Estonian Environmental Research Centre<\/a><\/span><\/p>\n


\nLatvia
\nRiga Technical University<\/a><\/span><\/p>\n

Institute for Environmental Solutions<\/a><\/span><\/p>\n


\nAhvenanmaa
\n\u00c5land Vatten Ltd<\/a>.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

TAVOITTEET It\u00e4meren ravinteiden ja vaaralliseksi luokiteltujen kemikaalien v\u00e4hent\u00e4minen on suuri haaste koko Euroopalle. Lokakuussa 2015 alkaneessa kansainv\u00e4lisess\u00e4 WATERCHAIN-projektissa pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4iden aineiden p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 It\u00e4mereen eri puolilla It\u00e4merta sijaitsevissa ja siihen laskevissa vesist\u00f6iss\u00e4. Kohteena ovat erilaiset p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteet kuten maatalous-, mets\u00e4talous, j\u00e4tevedenpuhdistamot… <\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-353","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/waterchain.samk.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/353","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/waterchain.samk.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/waterchain.samk.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/waterchain.samk.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/waterchain.samk.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=353"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/waterchain.samk.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/353\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":778,"href":"https:\/\/waterchain.samk.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/353\/revisions\/778"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/waterchain.samk.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=353"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}