TAVOITTEET
Itämeren ravinteiden ja vaaralliseksi luokiteltujen kemikaalien vähentäminen on suuri haaste koko Euroopalle. Lokakuussa 2015 alkaneessa kansainvälisessä WATERCHAIN-projektissa pyritään vähentämään näiden aineiden päästöjä Itämereen eri puolilla Itämerta sijaitsevissa ja siihen laskevissa vesistöissä. Kohteena ovat erilaiset päästölähteet kuten maatalous-, metsätalous, jätevedenpuhdistamot ja teollisuus.
TOIMINTA
Projektin keskiössä ovat ns. pilottivesistöalueet (Suomessa Eurajoki ja Aurajoki), joista tunnistetaan merkittävimmät päästölähteet, ja pilotoidaan kustannustehokkaita teknologioita ravinteiden ja haitallisten aineiden päästöjen vähentämiseksi. Myös keinoja vesistöpäästöjen estämiseen selvitetään. Eri maiden nykytilannetta ja käytäntöjä vertaillaan ja opitaan toisilta parhaita käytänteitä. Projektin aikana kultakin pilottialueelta tunnistetaan yksi tai kaksi päästölähdettä, joiden aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi aloitetaan toimenpiteet.
Projektin päätavoitteena on saada kukin toimija, oli hän missä roolissa tahansa, hahmottamaan oman toimintansa vaikutus Itämereen ja pohtimaan, mitä voi tehdä omalta osaltaan meren tilan parantamiseksi. Pilottialueilla aktivoidaan ihmisiä lapsista vanhuksiin erilaisissa tapahtumissa ja sosiaalisen median keinoin.
TULOKSET
Olemassa oleva tieto ja pilottivesistöjen hyväksi havaitut toimintatavat koottiin sivustolle http://waterchain.eu/. Sivustolla on tietoa mm. Itämeren haasteista, arkipäivän valintojen vaikutuksesta Itämeren tilaan sekä ammattilaisille parhaita käytänteitä ravinteiden ja haitallisten aineiden kuorman vähentämiseksi. Materiaali on suomen ja englannin lisäksi myös ruotsiksi, viroksi ja latviaksi. Lisäksi sivustolta löytyy oppilaitoskäyttöön soveltuva Online training -osio englanniksi.
Projektin tulokset ovat hyödynnettävissä muillakin Itämeren alueilla. Vuoteen 2023 mennessä ravinteiden ja haitallisten aineiden päästöt Itämereen vähenevät pilottialueilla. Projektin tuloksena yhteinen meremme on tulevaisuudessa puhtaampi verrattuna nykytilaan.
Waterchain-hankkeen pilottialueet Suomessa
Eurajoen pilottialue yhdistää laajan toimijajoukon
Eurajoen vesistöalueen joissa (Eurajoki, Köyliönjoki, Yläneenjoki ja Pyhäjoki) sekä järvissä (mm. Pyhäjärvi, Köyliönjärvi ja Turajärvi) on tehty kuormituksen vähentämistyötä jo 1960-luvulta alkaen kuntien, teollisuuden, vesiensuojeluyhdistysten ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Viranomaisten vesienhoitosuunnitelmissa todetaan, että koko vesistöalueella on tarpeen vähentää erityisesti ravinnekuormitusta, joka on peräisin yhdyskuntajätevesistä, maa- ja metsätaloudesta, turvetuotannosta ja haja-asutuksen jätevesistä. Tänäkin vuonna esiintyneet talvitulvat kertovat, että ilmastonmuutoksen myötä haastetta kuormituksen pienentämisessä riittää.
WATERCHAIN-projektissa hyödynnetään aiemmin tehdyn työn tuloksia koko vesistöalueen hyväksi. Työ on aloitettu kartoittamalla koko vesistöalueella tiedossa olevat kuormittajat ja ne osavaluma-alueet, joilta kuormitusta syntyy eniten. Näiltä nk. hotspot-alueilta valitaan paikkoja, joihin voidaan tämän ja muiden hankkeiden puitteissa kehitellä ja rakentaa ravinnekuormitusta vähentäviä toimenpiteitä yhteistyössä asukkaiden kanssa. Hanke tukee hyvin jo tehtyä ja tulevaa Eurajoen vesistöalueen vesiensuojelutyötä ja vahvistaa toimijoiden välistä vuorovaikutusta, joka on tarpeen vaikeiden haasteiden kohtaamisessa.
Aurajoella pilotoidaan fosforinpidätystä
Aurajoen valuma-alueelta muodostuvalla ravinnekuormituksella on merkittävä vaikutus Saaristomeren rehevöitymiskehitykselle. Ravinnekuormituksen vähentämiseksi tullaan Aurajoen valuma-alueella demonstroimaan fosforipidätystä pienikokoisilla, mutta korkean ravinnepitoisuuden omaavilla kuormituslähteillä. Näillä kuormituksen hotspot-kohteilla tutkitaan, kehitetään ja esitellään kemialliseen fosforin pidätykseen perustuvaa vesiensuojelumenetelmää. Hankkeen aikana tullaan pilottivaluma-alueen toimijoille jakamaan tietoa erilaisista haitallisten aineiden ja ravinteiden kuormituksen vähentämismenetelmistä sekä esitellään erilaisia ratkaisuja toiminnassa.
WATERCHAIN | SUOMI
Projektia koordinoi Satakunnan ammattikorkeakoulun Vesi-Instituutti WANDER.
Manner-Suomessa hanketta toteuttavat myös Turun ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmä ja Pyhäjärvi-Instituutti.
Rahoittaja
Interreg Central Baltic, EU
Budjetti yhteensä 2.574.250 euroa,
josta 2.029.057 euroa Euroopan aluekehistysrahastosta (ERDF)
Kesto
10/2015–9/2018
Hanketta koordinoi
Vesi-instituutti WANDER
Yhteistyökumppanit
Suomi
Ruotsi
KTH Royal Institute of Technology
Viro
Tallinn University of Technology
Estonian Environmental Research Centre
Latvia
Riga Technical University
Institute for Environmental Solutions
Ahvenanmaa
Åland Vatten Ltd.